ETUSIVU | BLOGI | KARPPIRAPORTIT | MAFIA-UUTISET | JÄSENISTÖ | KONTAKTI | YLLÄPITÅ
Karppiraportit

Storm alarm! Storm alarm!

Julkaistu 29.05.2011
Kuvia 12 kpl
Author: - Stickan

Perjantaina maatessani hammaslääkärin käsittelyssä pakenin ajatustasolla jo etukäteen onkitontille. Aurinko paistaisi, itikat loistaisivat poissaolollaan ja kalaa tulisi sopivasti. Jossain vaiheessa neiti hammaslääkäri sohaisi instrumentillaan johonkin hermoon ja jouduin palaamaan takaisin todellisuuteen. Makoilin penkissä suu auki, kuin karppi konsanaan ja silmilläni oli typerän malliset aurinkolasit. Suunnon Core ranteessa piippaili myrskyhälytystä, kun ilmanpaine teki jyrkkää laskua. Luvassa olisi paskaa keliä sateen, tuulen tai jopa molempien muodossa. Onneksi hammaskivenpoistossa ei kauan kestänyt ja pian loikin kadulla, kuin alpakka kevätlaitumella.

Kamojen pakkaaminen kauden ekalle keikalle on aina yhtä tuskaa. Jotain unohtuu kuitenkin ja se ajatus todellakin ketuttaa. Jari saapui pirssillään noutamaan ja kamat mahtuivat mukavasti autoon. Ehkä liiankin mukavasti? Eli jotain on pakko puuttua, kun noin helpolla mahtui roinat kyytiin? Tuuli oli salakavalasti noussut melkoiseksi ja vettä saataisiin eteläisessä Suomessa salettiin vielä niskaamme. Onneksi mun sadekamat ainakin jäi himaan...

Teltta pystyyn ja kamat suojaan, siinä alkutoimet, joita kävi jopa kaksi karppiakin katsastamassa. Toinen paljasti kroppansa komeasti ”head & tail-tyylillä” ja toinen myörähti mäskin päällä, aiheuttaen komeat pyörteet järvenpintaan. Ihan kuin olisin kokenut tämän aiemminkin? Jari paineli veteen ja ryhtyi raivaamaan vesialuetta sopivaksi onginnalle.

Sataa, ei sada, sataa… Siinä nähtävästi alkuillan juoni. Välineet saatiin kuitenkin pyyntiin, mutta keli oli kaikkea muuta, kuin kalaisa. Sateen loppuessa grillikin kuumeni ja onkikesän virallinen avaus oli suoritettu. Muutama pintahiiva vielä sapuskan päälle ja sitten pötkölleen. Jari mumisi tyytyväisyyttään uudessa väkisinmakuupussissaan. Taisi olla mukava säkki pötkötellä, kun ei tarvinnut palella, kuten edellisenä syksynä kautta lopetellessa...

Klo 0100 jälkeen tuli eka lähtö! En ollut ihan skarpeimmillani, mutta kepitin kalan onnistuneesti rantaan. Ylävitoset kaudenavauksesta ja kalle takaisin elementtiinsä ja ukot pötkölleen telttaan. Kaatohuikkalesti oli ainakin jäänyt himaan ja hommaa kilisteltiin olutpurkeilla.

Klo 0300 pirisi samassa vavassa ja syötissä taas. Nyt tuntui siiman jatkeena taisteleva karppi aiempaa raskaammalta. Jari lyysäili otsalampulla sopivasti rantaviivaan ja heilautti haavin fisun alle. Pyöreä matami, punnaus, foto ja vapaaksi.

Jopas jotain. Yhden mäskäyksen taktiikka (emme ehtineet useampaa järjestää) toimi liiankin hyvin. Joko järvellämme on kalaa ihan pirusti, tai sitten on onni myötä muuten? Tästä otamme vielä selvää kesän mittaan. Aamulla aloimme lyödä kamoja nippuun rauhalliseen tahtiin ja onget saivat olla edelleen pyynnissä. Jarin setti alkoi elämöimään, mutta oudolla tavalla. Joku elukka nyki siimaa metrin ulos ja piti taukoa. Sitten taas metri pihalle ja breikki. Tätä jatkui hetken ja sitten siimaa lähti kelalta ulos tasaisesti, mutta ei räjähtävällä vauhdilla. Ääneen epäilin jotain toista kalalajia aiheuttajaksi, mutta Jarin ottaessa kontaktia kalaan ei jäänyt epäselvyyksiä.

Jari uitti kalan puskien läpi, meikäläisen hieman jännittäessä tilannetta, kun kaverilla näytti olevan puolalla omaan makuuni hitusen ohkaiset siimat. Ryönät rannasta syrjään ja haavi alle. Kolmas kala lepäsi siinä ja jumalauta, otushan oli melkoinen jytky (nykyisin käsittääkseni synonyymi isolle?). Jarinkin oli helppo hymyillä, kun kausi tuli avattua tälläisissä merkeissä. Kalan koosta huolimatta toimenpiteet vapautuksen suhteen olivat vakiot. Pientä painia matolla tosin, mutta nelson-ote ei pettänyt tälläkään kertaa.

Kamat autoon ja mämmiä tiluksille. Tästä jatketaan, jahka ehditään jossain vaiheessa. Järvi Etelä-Suomessa elää ja lihoo...

-Stickan

< Takaisin raportteihin...