ETUSIVU | BLOGI | KARPPIRAPORTIT | MAFIA-UUTISET | JÄSENISTÖ | KONTAKTI | YLLÄPITÅ
Karppiraportit

Patavahdin kanssa karppijahdissa 2007

Julkaistu 11.10.2011
Kuvia 14 kpl
Author: - Stickan

Jep, emännän kanssa kalassa. Moni varmaankin jättää mielusti sen paremman puoliskon kotiin ja painuu vaikka yksin kalavesille. Minulla on kuitenkin ajoittain käynyt tuuri ja olen saanut harrastaa myös avovaimon kanssa. Yksi tällainen ja molemmille ikimuistoinen kalareissu sattui heinäkuun alulle ja tajuttomalle hellejaksolle. Pakkasimme koirat ja varusteet autoon ja suoritimme moottorimarssin kohdejärvellemme. Kylmälaukku oli viritetty täyteen kylmäpatruunoita sapuskoiden suojaksi ja toisessa kylmiksessä meillä oli asiaankuuluvia virvokkeita, joita saa ostaa jokaisesta lähipuodista. Olimme suunnitelleet olevamme kalassa viikonlopun ajan ja siitäkin riittäisi emännälle ½-lyhyempi setti. Sain kuitenkin soviteltua meille koko viikonlopun, koska älyttömän tavarapaljouden takia en yhdeksi yöksi näillä helteillä helpolla lähde. Lopulta leiri oli pystyssä ja koko laumalla oli lokoisat oltavat. Onget pyyntiin ja odottamaan emännälle sitä ekaa tosi isoa kallea.

Mulla on ollut sellainen tapa, että patavahti saa aina vääntää sen ekan otuksen, jos sellainen sattuu ylipäätänsä tulemaan tontille. Retkeilymme sujui mukavasti ja helle oli karkoittanut hyttysetkin jonnekin muualle. Tämä oli myös vanhojen homekorvienkin mieleen, eikä koiruudetkaan saaneet metsä-tapacia turkkeihinsa. Jossain se sitten tapahtui. Hetkellä jolloin elämän vallitseva hyvä olotila ja rentoutuminen on parhaimmillaan. Pilli huusi ja kala vei siimaa kelalta. Tinde vapaan kiinni ja vääntämään. Kala kuitenkin irtosi. Hetken kuluttua tuli Tindelle uusi mahdollisuus, kun pilli ujelsi uudestaan. Jossain vartin kohdalla alkoi patavahdilta kuulua haluja luovuttaa vapa minulle. Sanoin sen olevan mahdotonta. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin myös kestäköön. Noh, lopulta haavi heilahti ja Tinden uusi enkka lepäsi matolla. Kala mamman syliin ja vapauttamaan sitä lämpimään järveen.

Reteän kokoinen peilikarppi sai siis vapautensa ja sitten oli aika skoolata Tinden enkalle. Reissu aluillaan ja siltikin jo enemmän, kuin onnistunut viikonloppu. Onki takaisin pyyntiin ja odottamaan, josko minullekin tulisi mahdollisuus päästä painimaan karpin kanssa? Oman aikansa se seuraava lähtö otti taas. Aika tai sen kuluminen on lobotomia-viikonloppua viettäessä melko tuntematon käsite, sillä sitä ei rentoutuessa edes huomaa. Yht`äkkiä onkin ilta, vaikka olet hetki sitten syönyt vasta aamiasta. Toisinaan aika matelee ja sitä vaan odottaa kaloilta aktiivista seuraavaa yötä, joka ei meinaa tehdä millään tuloa. Häläri kuitenkin ujelsi ja pääsin koittelemaan voimia karpin kanssa. Tinde koppasi kalan haaviin ja oli taas perinteisten kuvioiden aika. Oli pakko painella samalla pesemään vaahtopallot munista, sen verran oli hikinen keli.

Väsytysvuoro siirtyi tämän myötä takaisin Tindelle. Seuraavaa tärppiä ei kuulunut enää ja viikonloppua vietettiin perinteisemmissä merkeissä kesästä nauttien. Ilma seisoi ja joku muukin seisoi, mutta ei siitä sen enempää tässä tarinassa. Emäntäkin alkoi diggailemaan tästä onkihommasta enemmissä määrin ja ymmärsi minua ehkä taas hieman paremmin?

Aikaa kului taas ja viikonloppu eteni omaan verkkaiseen tahtiin. Neljäs lähtö tuli taas, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Juuri silloin, kun sitä vähiten odotimme. Nyt oli Tindellä jo kokeneemmat otteet jättiläismäisten kallejen kanssa. Haavin heilahdus varmisti, että tämäkin kala pääsisi vielä mamman syliin pienen poseerauksen ajaksi.

Mahtaisiko tällainen helle antaa meille enempää? Nyt jo neljä lähtöä, joista kolme ylös asti. Olin skeptinen mahdollisuuksien suhteen, sillä meillä oli jo nyt huomattavasti enemmän tapahtumia takana, mitä olin uskaltanut edes toivoa. Se yksikin olisi riittänyt onnistuneeseen reissuun. Pinnan alla kuitenkin kyti vielä ja yöllä tuli vielä yksi lähtö. Meikäläinen sai vuorostani nauttia tästä huumasta, jota Etelä-Suomalainen järvi meille tarjoili.

Kalle sumppusäkkiin ja aamusta ottamaan fotoa. Punnitus ja takaisin kasvamaan. 4/5 osumista ylös!

Enempää ei kalletapahtumia meille osunut, mutta vietimme siltikin vielä kolmannen yön järvellä koska moista harmoniaa saa ihminen kokea liian harvoin. Ikimuistoinen retki ja taas oli patterit ladattua arkeen.

-Stickan

< Takaisin raportteihin...