ETUSIVU | BLOGI | KARPPIRAPORTIT | MAFIA-UUTISET | JÄSENISTÖ | KONTAKTI | YLLÄPITÅ
Karppiraportit

Perjantai 13. päivä

Julkaistu 20.10.2013
Kuvia 1 kpl
Author: -Jari

Paras mahdollinen päivä lähteä ongelle. Mukaani sain houkuteltua työkaverini Arin joka on puoliksi rigattu karpinongintaan. Samana päivänä sattui vielä kaverin synttärit, joten mikäs meidän olisi lähteä eteläiseen Suomeen ongelle. Alkusuunnitelmat oli tehty ja ajattelin noudattaa Stickanin oppeja eli kuulaa tontille reilusti.

Fiilikset tapissa, illat meni vehkeitä viritellessä ja pva-makkaroita tehdessä… Perjantai täältä tullaan! Erään tarinan mukaan päivä olisi saanut merkityksensä kun ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti temppeliherrain ritarikunnan jäsenet. Kuningas oli lähettänyt kaikkiin kaupunkeihin, joissa temppeliherroja oleskeli, kirjeen,joka oli luvallista avata vasta 13.lokakuuta 1307. Kirjeessä kuningas syytti temppeliherroja saatananpalvonnasta. Temppeliherrat vangittiin ja poltettiin roviolla. Nykykypäivänä sana rovio liitetään kai saatanallisiin lintuihin, mene ja tiedä?

H-hetki lähestyi ja Arin koukkasin malmilta kyytiin, pikaiset ruokaostokset pois lukien oluen ostamiset, jotka tuotti hiukan hiuksia kaljuun päähäni.

Tutulla tontilla taas, itse en kerennyt edes autosta ulos kun armoton noituminen alkoi, Arilta oli pudonnut lumia rintataskusta suoraan stemuun ja näyttö halki… Hermosavujen jälkeen romut autosta rantaan ja ekat oluet hörpittiin ryttyyn, onget päätettiin laittaa ekana pyyntiin koska kalaanhan tänne ollaan tultu. Arin nuuhkiessa boilareita sujautin parit onget veteen ja aattelin että vikan syötin saisi juhla-kalu valkata itse. Kova oli kysely mikä on tietysti hyvä asia, yritin vastata kykyni mukaan eli tyyliin joo punainen laita se.

Kaikilla niillä on tullut kalaa ennenkin ,kunhan kaikki ne sata yksityiskohtaa on kunnossa. Teltan pystyttäminen sujui helposti, mikä ei aina ole niin itsestään selvyys. Ilta alkoi hämärtymään ja pistettiin grilli kuumaksi. Erikoisen litteää lihaa mutta maukasta. Ilta sujui mukavasti muistellen menneitä, Ari on minut opastanut siian pohja-ongintaan ja niistä reissuista on kultaiset muistot. Kynttilä paloi hiljalleen ja lopulta alkoi luomi painaa molemmilla. Aamulla aikaisin häläri piippaili muutaman kerran, mutta kunnon lähtö jäi kokematta. Se ei meitä haitannut sillä aamuinen järvimaisema oli jotain aivan uskomatonta.

Haikein mielin kamat autoon ja ne perinteiset eli kaikki boilarit järveen mitä mukana oli. Tätä kyseistä järveä on tullut ongittua tarpeeksi ja minunkin on kai jatkettava eteenpäin...

-Jari

< Takaisin raportteihin...