ETUSIVU | BLOGI | KARPPIRAPORTIT | MAFIA-UUTISET | JÄSENISTÖ | KONTAKTI | YLLÄPITÅ
Karppiraportit

Slaavikyykkyä ja mansikkaa

Julkaistu 02.09.2014
Kuvia 11 kpl
Author: --tapsa / Karppimafia

Poutaista vaihtelevin sadekuuroin. Vielä keskiviikkona kahta päivää ennen odotettua karppireissua odotukset pienimuotoisesta korkeapaineesta Etelä-Suomen yllä elivät voimakkaana. Voimakas tunne velloi myös rinnassani, sillä kyseisestä reissua oltiin sorvattu piippuun kuin kuuluisaa kainuulaista kyytä jo pitemmän tovin. Viimeinkin elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna reissu näki päivänvalonsa, vaikka korkeapaineista ei ollut tietoa kuin toiveikkaana ajatuksena kalamiesten boksereissa. Mitä rasvaisemmat jutut sitä kosteammat kelit, niinhän se monesti menee. Olosuhteet eivät siis olleet karpin ongintaan optimaaliset.

Viikonlopun kokoonpanoa trimmatttiin kirjaimellisesti karvojen voimalla. Varsinaisen ja virallisen mafian lisäksi orkesteriamme täydensi Markiisin lapinkoira, joka rauhallisuudellaan kykenisi sulattamaan paatuneimmankin murhamiehen sydämen. Valitettavasti ennakkotietona sain kuulla Jarin joutuvan poistumaan ja hoitamaan arkisempia kalastusasioita jo ensimmäisen yön päätyttyä. Toisinaan sota kaipaa sitä yhtäkin miestä, ja tämän porukan kohdalla sitä kaipaa vielä hitusen enemmän kuin normaalisti. Stickanin dieselvetoisen ja korkealla maavaralla varustetun ratsun ansiosta kamppeiden raijaaminen kohti mansikkaa oli huomattavasti miellyttävämpää kuin mitä se parhaassa tapauksessa olisi ollut.

Leiri nousi sitä mukaa kun varusteita saatiin kannettua lutakon rantaan. Viivyttelemättä myös onget aloittivat oman hiljaisen työnsä. Oman paikkansa leiristä löysi myös räsynukke ja leiripyhimys, jonka tyttäreni on aikoinaan nimennyt Piitulaiseksi. Jutustelu, grilliruoka ja –juoma täydensivät iltaa, ja maastokuviollisen asun naamiointikyky pääsi todelliseen testiin siinä samassa. Kuten myös Markiisin uimahousut, joista olisi kyennyt aistimaan kenties jopa viidakko-camoa tarpeeksi kovassa jurrissa. Arviolta vesi oli n. 23 asteista, joten mikäpä tuolla olisi ollut polskiessa itsekin. Säkkipimeä yllätti leirin ensimmäisenä iltana ilman tapahtumia. Muutamia molskahduksia ja lorinoita kuultiin, joiden epäillään kuitenkin olleen ihmisperäisiä.

Lauantai-aamun aurinko näyttäytyi kauniina kuin luomukaurasta ja kevytmaidosta loihdittu aamupuuro rengin rinnuksilla. Siunaantunut tilaisuus tuli ilmiselvästi pyhittää leirin ympäristöön sijoittuvaan sieniretkeen. Jarin ja Stickanin jäätyä leirivahdiksi, Markiisi, allekirjoittanut sekä koira ennättivät kerätä muutaman sataa grammaa kanttarelleja ja männynherkkutatin. Noista luonnon ainutlaatuisista antimista muodostuikin runko hampurilaiseen, mikä siitä hetkestä eteenpäin tallentuisi osaksi ruuanlaiton historiaa nimellä Mafia Burger. Purilaiset huuhdeltiin alas iltapäivän sateen lomassa kera muutaman olusen. Pimenevä ilta ja sateinen yö eteni kuten edellinen; se ei tarjonnut kalastuksellisia tapahtumia. Sen sijaan illan ja yön hämyssä lentelivät niin vääräuskoisten iskulauseet kuin muutama verbaalinen hylsy ja singon ammus. Allahu Akbar!

Ai niin, meinasi jo unohtua. Waffa-Wäkijuoma tulee nauttia joko pullon suusta tahi herrasmiesmäisesti kuvioidusta taskumatista.

Mafia Burger kolmelle hengelle
3 Oululainen Reissumies -ruisleipää
3 naudan lehtipihviä
1 tlk Karjala –olutta
HK:n maksamakkaraa
rouhettua merisuolaa
5 dl kanttarelleja
männynherkkutatti
3 viipaletta Valio Aamupala Cheddar –juustoa
coleslaw salaattia

Valmistusohje
Puhdista kanttarellit ja männynherkkutatti metsän jäämistöstä. Marinoi puhdistetut sienet Karjala –oluella ja merisuolalla. Anna hautua liemessä kaksi tuntia. Määräajan päätyttyä kaada marinadi pois. Paista sienet pannulla/kattilassa kypsäksi ja grillaa lehtipihvit (medium). Voitele reissumiehen pohjapala HK:n maksamakkaralla. Käytä reilusti, älä kursaile. Asettele juusto, kanttarellit ja grillattu lehtipihvi voidellun leivän päälle. Tarjoile coleslaw salaatin kera ja nauti.

Sunnuntai-aamuna kello 07:00 se sitten tapahtui. Hälytin alkoi laulamaan tirsamaassa uinuville onkijoille ilosanomaansa. Pian löysinkin itseni rannan kalliolta slaavikyykyykyssä vapa notkolla. Kalapahanen oli ennättänyt liirata siimaa järvelle jo jonkun kymmenen metriä. Jämäkän vastuksen tarjonneen karpin ylös veivaamista ei suikaan helpottanut yön aikana virtsarakkoon kertynyt neste, jota myös kuseksi kutsutaan. Hyvät neuvot ja välineet helpottivat touhuamista ja kalan kampeamista kohti rantaa. Markiisin loistavan haavitekniikan ansiosta elämäni ensimmäinen karppi saatiin kuvattavaksi ja punnittavaksi.

Kymppikerhoon päästiin tälläkin kertaa. Tosin edellinen saman niminen tapahtuma ei liittynyt kalastukseen millään muotoa. Tai aikakaan kalastus ei ollut siinä pääosassa, mutta se olisikin jo toisenlainen raportti se raportti. Kuten aina, myös tämän kertainen yksilö pääsi takaisin sinne missä se on parhaimmillaan - omaan vetiseen olohuoneeseensa kasvamaan korkoa ja pituutta. Fiilis kokonaisuutena oli äärimmäisen upea ja mahtava!

Enempiä tapahtumia aamu ei enää tarjoillutkaan. Puoleen päivään mennessä leiri oli kutakuinkin purettu ja pakattu kuljetusta varten. Suunnitteilla oli jo muutama tulevaisuuden projekti, joista pääsen toivottavasti nauttimaan samassa hyvässä hengessä ja porukassa kuin tälläkin kertaa. Melko ironista, mutta lähes samaan hengenvetoon kun paluumarssi alkoi, sää kirkastui ensimmäistä kertaa kunnolla koko viikonlopun aikana.

Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoakin heitä kohtaan. Aika velikultia.

--tapsa / Karppimafia

< Takaisin raportteihin...