ETUSIVU | BLOGI | KARPPIRAPORTIT | MAFIA-UUTISET | JÄSENISTÖ | KONTAKTI | YLLÄPITÅ
Mafia-uutiset

Taimenenpentuja etsimässä 2009

Julkaistu 01.10.2009
Kuvia 7 kpl
Author: - Stickan & Torsti / Karppimafia

Meritaimen, tuo kalalajeistamme varmastikin heikoimmassa jamassa elävä kaunotar on saanut kärsiä sotien jälkeen tässä maassa melkolailla. Joet on padottu lähes kaikkialla ja kutualueet on perattu, tai tuhottu muilla keinoin. Taimenkantojen alamäki on jatkunut vuosikymmenten ajan, mutta onneksi on jotain vielä jäljellä ja aktiivisilla ihmisillä on tahtoa pelastaa ja edesauttaa meritaimenten lisääntymismahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen. Suomessa tavataan enään viittä eri meritaimenkantaa, jotenka hilkulla on koko mertsarin selviäminen. Monista ehkä purojen ja jokien kunnostukset ovat rahan ja ajan haaskausta, mutta näin ei todellakaan ole. Meritaimen kiittää ja kuittaa melko pian koskikunnostuksen hikoilun, jos vaan pääsee rauhassa nousemaan kudulle.

Itselleni osui muutamien sattumien ja mutkien kautta mahdollisuus päästä todistamaan ammatti-ihmisten toimia meritaimenten kanssa. Paikkana oli Suomenlahteen laskeva jokipahanen, jota on aikojen saatossa kunnostettu. Ajoin aamusta kohti sovittua paikkaa, jossa sitten huomasinkin RKTL:n pakettiauton jo ennen sovittua paikkaa. Nousin autosta ja kuulin pusikoista huudon, että "täällä ollaan". Mitä ihmettä, eiväthän miehet olleet edes jokivarressa, vaan onnettomassa sivupurossa, joka ei juuri perinteistä ojaa leveämpi paikoin ollut?

Olikohan Ari ja Kalle ihan varmoja sijainnistaan? Mielessä kävi väkisinkin ajatus, että miehet ovat jotenkin "aamuhomeessa". Noh, ei auttanut muuta, kuin painella puskien läpi ääniä kohti ja sieltähän ne ukot sotten löytyivät. Kaksikko kahlasi purossa sähkökalastusvehkeiden kanssa. Säännöllisesti haavi noukki meritaimenenpoikasia talteen. Olin ällikällä lyöty! Tiesin kyllä taimenten hyväksyvän pienimpiä liruja lisääntymiseen, kuin lohet, mutta tämä oli kyllä mielestäni jo kutupaikka mallia olematon. Silti poikasia oli alueella, todistamassa onnistunutta kutua edelliseltä ja aiemmiltakin syksyiltä.

Seuraavien parin tunnin ajan sain todistaa tuota samaa näytelmää eri puolilla itse varsinaista jokea. Miehet menivät ennalta valituille alueille ja niiltä kaikilta he saivat pyydettyä meritaimenten poikasia talteen kalanviljelylaitokselle, tulevaa emokalaparvea varten. Pitkä prosessi siis edessä. Fiilikseni nousivat koko ajan, paikka paikalta. Mieltäni tosiaan lämmitti, kun sain itsekkin omin silmin huomata, että poikasia löytyi ja miesten mukaan vielä kaikenlisäksi todella mukavasti.

Jonkin ajan kuluttua oli aika siirtyä sitten saavien kanssa tilapäis-sumpuille. Samalla Ari ja Kalle pyysivät vielä yhden erän ko. koskialueelta. Torstin kanssa seurattiin tarkasti ja taisi koira hieman "antaa vinkkejä" koekalastajille. Ei ollut taaskaan möykkä ihan hiljaisimmasta päästä... Tovi meni vielä kalajuttuja kertoessa ja kuunnellessa, sitten olikin mun jo aika vaihtaa maisemaa ja lähteä ajelemaan kotia kohti.

Koko hommasta jäi mielettemän hyvä fiilis. Oli mahtavaa saada todistaa, että kunnostukset tuottaa tulosta ja samalla sain arvokasta tietoa alan ammattilaisilta. Seuraava tavoitteeni on päästä mahdollisesti bongaamaan kameran kanssa itse kututapahtumia. Melko pervoa mennä kurkkimaan toisten häävuoteille...

Iso kiitos Arille, Kallelle ja vinkin antaneelle Akille! Teidän ansiosta on taas mukava rummuttaa hyvien asioiden puolesta. Koskikunnostukset kannattaa ja tuottaa tulosta! Lisää samoista asioista osoitteesta virtavesi.com jossa laajemmaltikin asiaa kunnostusprojekteista.

-Stickan & Torsti / Karppimafia

< Takaisin uutisiin...